Kaunokirjallisuuden arvo ja arvottomuus – miten käy kirjallisuuslehdille?

Ikoninen Portti-lehti viettää 40-vuotispäiviään synkkien pilvien alla. Kuva: Reetta Vuokko-Syrjänen

Portti Science Fiction -lehden päätoimittaja kertoi tällä viikolla, että Taiteen edistämiskeskus on päättänyt supistaa lehden (ilmestynyt vuodesta 1982, täyttää tänä vuonna 40 vuotta) nauttimaa erityisavustusta 37,5 prosenttia eli 8000 eurosta 5000 euroon. Lehden levikki on noin 1000 kappaletta. Lehden vuotuinen kirjoituskilpailu on kirjallisuudenlajin tärkeimpiä uusien kirjoittajien areenoita. Portti on paitsi keskeinen spekulatiivisen fiktion myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä sarjakuvakritiikin julkaisufoorumi Suomessa. Se yhä tärkeämpää nyt, kun päivälehtien kirjallisuuskritiikki on vähentynyt.

Kulttuurilehtipaneeli ei perustele julkisesti päätöksiään, mutta kriteerit ovat luettavissa Taiken sivuilta. Yhtenä tärkeänä perusteluna oli, miten lehti ylläpitää kulttuurista, tieteestä, taiteesta tai eri maailmankatsomuksista käytävää monipuolista yhteiskunnallista keskustelua. Scifilehden tapauksessa juuri tämä yhteiskunnallinen ulottuvuus kiinnitti huomioni. Demokratian tulevaisuuden kuvitteleminen ja mielikuvituksen käyttö ovat niitä harvoja hyviä keskusteluun osallistumisen välineitä, mitä meillä kulttuurin ja taiteen tekijöillä on.

Asiaa tarkemmin tiedusteltuani kävi ilmi, että ”keskusteluna” ei kriteereissä pidetty kaunokirjallista sisältöä. Jos lehden sisältö oli pelkästään tai valtaosaltaan kaunokirjallista, tuki evättiin tai sitä laskettiin.

Kirjallisuuslehti on julkaisu, jossa julkaistaan kirjallisuutta, kuten novelleja, runoja sekä esseitä. Kirjallisuudenlaji nimeltä science fiction on elänyt ja kukoistanut nimenomaan lehdissä. Novellimuotoisena, aikakausjulkaisuissa.

Kirjailijana olen hämmentynyt. Kyseessä on Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtien erityisavustus. Mitä on kirjallisuus, jos ei taidetta ja kulttuuria? Mihin meidän olisi tarkoitus kirjoittaa, kuka tekstejämme julkaisee, jos eivät kirjallisuuslehdet? Portin numeroissa 1-4/2021 julkaistiin 99 kirja-arvostelua ja sarjakuvat päälle. Eikö kirjallisuuskritiikki ole yhteiskunnallista keskustelua?

Emme löydä uusia vastauksia esimerkiksi ilmastokriisiin, luontokatoon tai kestävyyskriisiin sillä, että jäämme pyörimään nykyisissä kysymyksissä ja ympyröissä. Kaikki vastaukset eivät löydy sosiaalisesta mediasta, nykyisestä arjesta tai edes helsinkiläisistä medioista. Jos jäämme kaivamaan ratkaisuja yhteiskunnallisiin kysymyksiin omasta navastamme, emme tule niitä löytämään. Myös tästä syystä spekulatiivinen kirjallisuus on relevanttia.

”Olemmeko me köyhiä?” kysyy 13-vuotias silmät suurina, kun ruokakaupassa harkitsen kahden vaihtoehdon välillä. Kulttuuriala on kaksi vuotta jatkuneen koronaepidemian vuoksi polvillaan. Siinä asennossa se myös pidetään. Miten selittäisi 13-vuotiaalle, mikä on valinta, miten sen selittäisi päättäjille? Ei, me emme tosiaankaan ole näin köyhiä, vaan kyse on arvostuksista ja valinnoista. Emme samaan aikaan voi olla huolissamme lukemisesta ja todeta, että kaunokirjallisuuteen ei ole varaa.

Nyt on hyvä hetki tilata Portti Science Fiction, Tähtivaeltaja tai Kosmoskynä. Tukea näitä pieniä lehtiä, jotka julkaisevat kaunista turhuutta, kaunokirjallisuutta.

Saara Henriksson
kirjailija

Kosmoskynä ei kuulu Taiken kulttuurilehtien erityisavustuksen piiriin.