Kirjailija Boris Hurtta (8.12.1945–6.2.2021), oikealta nimeltään Tarmo Talvio, tunnetaan Suomen spekulatiivisen fiktion harrastajien keskuudessa novelleista sekä kauhuromaaneista. Hän kirjoitti myös seikkailu- ja veijaritarinoita. Kirjailijan ensimmäinen […]
Yö merellä oli pimeä ja sateinen. Joka suunnasta satava räntä kasasi hauraita loskakakkuja levottomien laineiden pinnalle. Lasikuituinen soutuvene vaappui aallokossa. Se lähestyi hitaasti kallioista ja […]
Voisiko kirjallinen valo loistaa kirjailijalta toiselle kirjailijalle, kuin tähdeltä toiselle? Tätä teoretisoi ns. galaktinen runousoppi, jonka ideaa olen luonnostellut maaliskuussa 2020 ilmestyneessä kirjassani Romuluksen sielu – Galaktista runousoppia kosmologeille ja muille tähtien tarkkaajille
”Is toil leam càt” tarkoittaa, että pidän kissoista.
Sekä akateemisessa keskustelussa että laajemmassa kirjallisuuskeskustelussa liikkuu väitteitä, joiden mukaan uuskumma saattaa kyetä tarttumaan antroposeenin ominaispiirteisiin erityisen osuvalla tavalla – siis kytkeytymään siihen dynamiikkaan, jossa ihmislajin toiminta muokkaa globaaleja ekologisia, meteorologisia ja jopa geologisia järjestelmiä niin pitkälle, että ne uhkaavat muuttua arvaamattomiksi. Mistä tässä on kysymys? Mitä uuskumma tekee omalla tavallaan?
Mia Myllymäen tuorein romaani Kirosielu, rajanhaltia (Osuuskumma, 2020) sovittaa yhteen sen verran monia tyylilajeja, että alkupuoliskolla vähän pelottaa: pysyykö tämä kasassa?
”Minäkin huusin”, kuului pieni ääni vierestäni, ”mutta kukaan ei tullut. Olin juossut liian kauaksi leiristä. Vain yön henki tiesi, missä olin, eikä se halunnut luopua minusta.”
Nainen katsoi väkijoukkoa, hänen silmänsä hehkuivat soihtujen liekkejä, ja hän huusi isoon ääneen: ”Jumala rankaisee niitä, jotka ovat syntisiä! Kuoleman jälkeen uskolliset erotetaan uskottomista, ja syntiset heitetään tuliseen järveen. Mutta nyt on elävien syntien taakka kasvanut niin suureksi, että veren on vuodettava.”
1980-luvun lopulla Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry kasvoi ja nousi keskeiseen asemaan suomalaisessa fandomissa. Juha Salminen muistelee Kosmoskynän päätoimittamista noina vauhdikkaina vuosina.
Riina ja Sami Kaarlan Pet Agents -sarja kertoo koululaisille ja ehkä nuoremmillekin eläintarinoita, mutta lemmikkipulmia ratkotaan lähitulevaisuuteen sijoittuvassa kaupunkiutopiassa robottien kera, ja siksi kirjat toimivat hyvänä sisäänheittoscifinä.
Copyright © 2026 | WordPress teeman tarjoaa MH Themes