Kuinka kulkee suksi Kuolemalla?
Arvio Rimma Erkon teoksesta Hiihtävä surma ja muita suomalaisia kauhurunoja arkistojen kätköistä (Nysalor-kustannus, 2020). Rimma Erkon Hiihtävä surma ja muita suomalaisia kauhurunoja arkistojen kätköistä jatkaa […]
Boris Hurtan muistolle
Kirjailija Boris Hurtta (8.12.1945–6.2.2021), oikealta nimeltään Tarmo Talvio, tunnetaan Suomen spekulatiivisen fiktion harrastajien keskuudessa novelleista sekä kauhuromaaneista. Hän kirjoitti myös seikkailu- ja veijaritarinoita. Kirjailijan ensimmäinen […]
Onnellisten saari
Yö merellä oli pimeä ja sateinen. Joka suunnasta satava räntä kasasi hauraita loskakakkuja levottomien laineiden pinnalle. Lasikuituinen soutuvene vaappui aallokossa. Se lähestyi hitaasti kallioista ja […]
Galaktinen runousoppi: spefi heijastaa menneisyyden valoa
Voisiko kirjallinen valo loistaa kirjailijalta toiselle kirjailijalle, kuin tähdeltä toiselle? Tätä teoretisoi ns. galaktinen runousoppi, jonka ideaa olen luonnostellut maaliskuussa 2020 ilmestyneessä kirjassani Romuluksen sielu – Galaktista runousoppia kosmologeille ja muille tähtien tarkkaajille
Parasta etäkokouksissa on, kun linjoilla on kissa
”Is toil leam càt” tarkoittaa, että pidän kissoista.
Uuskumma ja ekologinen epävakaus
Sekä akateemisessa keskustelussa että laajemmassa kirjallisuuskeskustelussa liikkuu väitteitä, joiden mukaan uuskumma saattaa kyetä tarttumaan antroposeenin ominaispiirteisiin erityisen osuvalla tavalla – siis kytkeytymään siihen dynamiikkaan, jossa ihmislajin toiminta muokkaa globaaleja ekologisia, meteorologisia ja jopa geologisia järjestelmiä niin pitkälle, että ne uhkaavat muuttua arvaamattomiksi. Mistä tässä on kysymys? Mitä uuskumma tekee omalla tavallaan?
Ajat muuttuvat ja aikatasot keskustelevat Mia Myllymäen Kirosielu, rajanhaltiassa
Mia Myllymäen tuorein romaani Kirosielu, rajanhaltia (Osuuskumma, 2020) sovittaa yhteen sen verran monia tyylilajeja, että alkupuoliskolla vähän pelottaa: pysyykö tämä kasassa?
Jumalat puhalsivat
”Minäkin huusin”, kuului pieni ääni vierestäni, ”mutta kukaan ei tullut. Olin juossut liian kauaksi leiristä. Vain yön henki tiesi, missä olin, eikä se halunnut luopua minusta.”
Uhrit
Nainen katsoi väkijoukkoa, hänen silmänsä hehkuivat soihtujen liekkejä, ja hän huusi isoon ääneen: ”Jumala rankaisee niitä, jotka ovat syntisiä! Kuoleman jälkeen uskolliset erotetaan uskottomista, ja syntiset heitetään tuliseen järveen. Mutta nyt on elävien syntien taakka kasvanut niin suureksi, että veren on vuodettava.”
Kasvua, asiaa ja provokaatiota: Tieteiskirjoittajat ja Kosmoskynä 1986–88
1980-luvun lopulla Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry kasvoi ja nousi keskeiseen asemaan suomalaisessa fandomissa. Juha Salminen muistelee Kosmoskynän päätoimittamista noina vauhdikkaina vuosina.